Historiaa

 

Vuonna 1929 perustettu Kälviän maatalouskerho on 85 toimintavuotensa aikana kehittynyt monipuoliseksi 4H-yhdistykseksi, joka on tullut tunnetuksi vireiden kerhoviljelijöidensä lisäksi aktiivisesta metsäkerhotyöstään. Kälviän metsäkerholla on pitkät perinteet aina 30-luvulta saakka ja se on edelleen yksi Keski-Pohjanmaan toimivimpia.
Nihkeästi alkanut eläinkerhotyökin saatiin sitkeän yrittämisen avulla vakiinnuttamaan asemansa 1950-luvulla. Todellinen innostus kotieläinkerhoon ja navettatöihin syttyi kuitenkin kahdella seuraavalla vuosikymmenellä. Ketjuvasikan kasvatusta on Kälviällä harrastettu noin 10 vuotta.

Kälviän maatalouskerhoyhdistys perustettiin maatalouskerhovaliokunnan ja kunnallisen maatalouskerhon tilalle vuonna 1943. 4H-yhdistykseksi muututtiin vuonna 1972.

 

VILJELYTOIMINTA

Kälviän ensimmäisten maatalouskerholaisten kerhopalstoilla viljeltiin juureksia, vihanneksia ja myös viljaa, pääasiassa ohraa ja vehnää. Tärkein kasvi oli peruna, jonka viljelyä kerholaiset kehittivät ansiokkaasti. Tärkeitä olivat myös ns. "kauppakasvit" eli sipuli, kaali, herne, lanttu ynnä muut, jotka päätyivät joko torille myyntiin, lähikauppoihin tai omaan ruokapöytään.
Ensimmäiset marjaviljelykset ja omenapuutaimistot tulivat Kälviälle 1930-luvun lopulla ja samaan aikaan kokeiltiin myös tupakan viljelyä. 50-luvun puolivälissä alkoi aina 70-luvun alkuun jatkunut sokerijuurikkaan tuotanto, joka kehittyi viljelysopimuksen avulla nopeasti valtaviin mittasuhteisiin, parhaina vuosina Lännen Sokerin tehtaille lähti Kälviän ja Riipan asemilta kymmeniä tuhansia kiloja sokerijuurikasta.

 

METSÄKERHOTOIMINTA

Metsäkerho aloitettiin Kälviällä 1938, jolloin järjestettiin ensimmäiset metsänhoitokurssit kerhopojille Kirkonkylässä, Ruotsalolla ja Jokikylällä. Ensimmäiset taimistot olivat kuusitaimistoja ja metsäpalstojen hoidon lisäksi kunnostettiin pitäjän tienvarsimetsiä.
1960-luvun puolivälissä aloitettiin Kälviällä metsäntutkimussäätiön ohjaamat suometsien lannoitekokeet.

Alkuaikojen kuusitaimistot muuttuivat sittemmin mäntytaimistoiksi ja 70-luvulla Kälviällä kasvatettiin taimia eniten verrattuna muihin Keski-Pohjanmaan 4H-yhdistyksiin. 80-luvun metsätoimintaan kuuluivat hakkuualueilla suoritetut käpykeräykset, jotka tuottivat kerholaisille lisätuloja.

Kurssit ja metsäpäivät asiantuntijoiden ohjauksessa näkyvät paitsi hyvinä tuloksina piirin metsäkilpailuissa, myös oman taimiston tai metsäpalstan hoidossa.

 

KURSSIT JA KILPAILUT

Kurssitoiminta on paljolti riippunut kerholaisten tarpeista ja ajan hengestä. Ruuanlaitto-, säilöntä-, ja leivontakursseja järjestettiin jo kerhotoiminnan alkuvuosina. 30-luvun käsityökursseilla pojat valmistivat suksia, astioita, kelkkoja, kirveenvarsia ja muuta tarpeellista tavaraa. Tytöt puolestaan ompelivat kodintekstiilejä ja vaatteita erityisesti sota-aikana. 

 

MUU 4H-TOIMINTA

Retket lähipitäjiin ja ympäri Suomea ovat olleet Kälviän kerholaisille mieluisia toiminnan alkuvuosista saakka. 70-luvulla opintomatkoille alettiin etsiä kaukaisempia kohteita, ensin Ruotsiin, sitten muihin Pohjoismaihin ja lopulta myös manner-Eurooppaan.

Kälviälle tyypillistä 4H-työtä on myös jo 70-luvulla aloitettu toiminta luonnon suojelemiseksi ja luonnon antimien saamikseksi hyötykäyttöön. Marjojen ja sienien keruu, aiheesta pidetyt kurssit, lannoitesäkkien keräykset sekä marja-asemat ohjaavat nykyajan 4H-kerholaisia säästämään luontoa liialta kuormitukselta ja hyödyntämään kotimaisia luonnontuotteita.